Päivät paratiisissa kuluivat usein ihanan hitaasti. Kun maleksimisen aloittaa aamulla, on iltaan mennessä ehtinyt nähdä ja taltioida muistiin yhtä ja toista kaunista.

Parasta kreetalaisissa pikkukaupungeissa on satoja vuosia vanhojen kivitalojen estottomasti käytetyt värit. Pikkukujilta voi löytää vesimeloninpunaisia seiniä, merensinisiä postilaatikoita ja viinipullonvihreitä lasimosaiikkeja. Entä ne hedelmäkaupat! Missään eivät persikat ole niin mehevän keltaisia kuin paratiisissa. Rannoilta väripalettiini poimin merifenkolia, hiekkaa ja meriveden hiomia ruukunpalasia.

Biitsi-kuosi syntyi epäromanttisesti rantabaarissa. Istuin upeassa turkoosissa riikinkukkotuolissa paossa polttavaa hellettä, katselin ympärilleni ja mietin, että tässä kuumuudessa en jaksa edes piirtää. Ja siinä se oli, suoraan nenäni edessä! Hupsu, muovinaruista kudottu lamppu, joka varmasti näyttäisi tunnelmalliselta illan pimettyä. Luonnostelin lampun pintakuvioita ja värittelin niitä löytämilläni väreillä. Vasta viikkoja myöhemmin, piirrettyäni tuhat ja yksi kukkakuosia, palasin tuon muovilampun innoittamiin luonnoksiini ja se sopi täydellisesti yhteen malliston kukkakuosien kanssa.